Viisi askelta hyvään terveyteen

Vuosi on taas vaihtunut ja monet meistä ovat jälleen tehneet itselleen lupauksia uudelle vuodelle. Usein lupaukset liittyvät tavalla tai toisella terveyden edistämiseen: luvataan kuntoilla enemmän, syödä terveellisemmin tai muuta vastaavaa.

 

Opiskelin Intiassa joogan opettamisen ohella joogafilosofiaa. Tämän filosofian mukaan hyvän terveydentilan saavuttaa seuraamalla elämässään viittä periaatetta. Kaikki viisi periaatetta ovat yhtä tärkeitä eli mitään ei voi jättää tekemättä, jos haluaa saavuttaa hyviä tuloksia. En ole koskaan mieltänyt itseäni erityisen filosofiseksi ihmiseksi, mutta täytyy myöntää, että nämä periaatteet osuvat hyvin yksiin oman nykyisen ajattelumaailmani kanssa.

Viisi periaatetta hyvän terveydentilan saavuttamiseksi ovat seuraavat:

1. Kunnollinen kuntoilu. Hyvän terveydentilan edellytys on, että liikutamme kehoamme. Joogafilosofian mukaisesti paras keino tähän on tietenkin jooga-asanoiden harjoittaminen. Tälle on myös järkiperäiset perusteet, sillä monet liikuntamuodot (kuten esim. juokseminen korkealla sykkeellä, rankka kuntosalitreenaaminen jne.) aiheuttavat kehossa hapetusstressiä ja sitä myötä matala-asteista tulehdusta ja ovat näin ollen pidemmän päälle terveydelle haitallisia, jos tulehdusta ei millään tavalla sammuteta. Joogaa sen sijaan tehdään pääosin matalalla sykkeellä kehoa kuunnellen (samalla kehoa ja mieltä kuitenkin haastaen), jolloin oksidatiivista stressiä ei pääse syntymään; tästä pitää huolen myös asanoiden väliset rentoutukset.

2. Kunnollinen ruokavalio. Jos harrastaa säännöllisesti terveyttä edistävää liikuntaa, mutta syö mitä sattuu, ei terveydellisesti hyvään tulokseen ole mahdollista päästä. Syömämme ruoan tulee olla sellaista, että kehomme pystyy sen hyväksymään ja imeyttämään ruoan sisältämät ravinteet. Lisäksi ruoan tulee olla sellaista, että sen sulattaminen ei vie keholtamme enemmän energiaa kuin sen syöminen. Syödyn ruoan tulee siis olla kevyttä ja helposti sulavaa, eli pääosin kasvisruokaa. Tärkeää on myös muistaa, että syömme kaikilla aisteillamme eli ruoan sulamisen kannalta olennaista on myös se, mitä kuulemme, näemme, haistamme ja tunnemme ruokaa syödessämme.

3. Kunnollinen hengittäminen. Hengittäminen tuo kehoomme happea ja samalla kuljettaa ulos kehon aineenvaihduntatuotteena syntynyttä hiilidioksidia. Hengittäminen tapahtuu automaattisesti eli äkkiseltään luulisi, että siinä ei pitäisi olla mitään vaikeaa ja että sitä ei voisi tehdä väärin. Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa meistä ei osaa hengittää oikein ja kunnolla. Sen sijaan, että käyttäisimme hengittämiseen hengityslihastamme eli palleaa, käytämme hengittämiseen pääosin apuhengityslihaksia. Silloin, kun hengitämme oikein palleaa käyttäen, vatsamme pullistuu, kun hengitämme sisään ja painuu sisään, kun hengitämme ulos. Seuraapa hetki omaa hengitystäsi, meneekö vatsasi näin? Apuhengityslihasten käytön vuoksi myös keuhkojemme kapasiteetti on turhan pieni, minkä vuoksi emme pysty käyttämään keuhkojamme tehokkaasti. Oikean hengitystekniikan oppimiseksi ja keuhkojen kapasiteetin kasvattamiseksi on hyvä tehdä säännöllisesti hengitysharjoituksia, joko yksistään tai osana joogaharjoitusta.

4. Kunnollinen rentoutuminen. Monet nykypäivän tekijät ylläpitävät kehossamme kroonista lihasten jännitystilaa, mikä tekee rentoutumisen vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Rentoutumisen tarkoituksena on antaa kaikille aisteillemme lepoa. Tämä on hektisessä maailmassamme äärimmäisen tärkeää, sillä usein aistimme ovat ylivirittyneet ja pitkään jatkuessaan tämä ylivirittyneisyys aiheuttaa terveysongelmia. Kehomme rentoutuu syvässä unessa ja sen vuoksi hyvää unta on syytä vaalia. Sen lisäksi myös päiväaikaan voi tehdä rentoutusharjoituksia. Jos rentoutuminen on Sinulle vaikeaa, yksi hyvä tapa harjoitella sitä on suolakellunta.

5. Positiivinen ajattelu ja keskittyminen. Ajattelulla on valtava vaikutus hyvinvointiimme ja siksi ajattelun laadulla on merkitystä. Jos ajattelemme positiivisia asioita, niitä myös todennäköisemmin alkaa tapahtua. Meditaatio on loistava tapa oppia hallitsemaan mieltä ja sitä myötä ajattelua. Meditaatiossa luomme hengitykseen keskittymällä yhteyden todelliseen itseemme. Kun tunnemme todellisen minämme ja sen tarpeet, pystymme vähitellen päästämään irti kaikesta tarpeettomasta, joka sitoo meitä negatiivisuuteen. Mitä enemmän keskitymme materialistisiin ja ulkoisiin asioihin, sitä suurempi ego meillä on ja sitä tyytymättömämpiä olemme. Todelliseen minään tutustuminen ei käy käden käänteessä, mutta kärsivällinen opettelu tuottaa lopulta tulosta! 

Olen jo itse aloittanut kaikkien näiden periaatteiden toteuttamisen elämässäni; tule sinäkin mukaan matkalle kohti tasapainoisempaa ja terveellisempää tulevaisuutta!