lauantai 1. syyskuuta 2018

Miksi toistuvat harmittomilta tuntuvat flunssat ovat enemmän kuin vain harmittomia flunssia?


Syksy on saapunut ja tuonut taas tullessaan massiivisen flunssa-aallon. Facebook-postauksia kun katsoo, niin yksi toisensa perään ilmoittaa olevansa flunssan kourissa ja vuoteen omana. Onko tämä jo koskettanut Sinua?

Kuvituskuva, lähde: Pixabay


Flunssaa pidetään harmittomana sairautena ja sitä se nopeasti ohimenevänä pinnallisesti tarkasteltuna onkin. Mutta jos tarkastellaan syvällisemmin monta kertaa vuodessa toistuvien flunssien merkitystä, niin ne eivät enää näyttäydykään hiin harmittomina. Toistuvat flunssat nimittäin ovat merkki alentuneesta immuniteetista eli kehon alentuneesta puolustuskyvystä taudinaiheuttajabakteereja ja -viruksia vastaan. Taudinaiheuttajien torjunnan lisäksi immuniteettimme pitää huolta joka päivä kehossamme syntyvien epänormaalien syöpäsolujen eliminoinnista; eli siitä, että nämä syöpäsolut eivät pääse kehossamme kasvamaan ja kehittymään suuremmaksi terveysongelmaksi. Joka ikisellä meistä näitä syöpäsoluja syntyy joka ikinen päivä, mutta silloin kun kehomme loistava suojelumekanismi toimii, ne eivät pääse aiheuttamaan ongelmia.

Mutta entä sitten, kun kehomme puolustuskyky ei toimikaan optimaalisesti? No, luonnollisesti siitä on seurauksena se, että herkemmin sairastumme mitä moninaisimpiin sairauksiin, myös siihen niin pelottavaan syöpään. Tästä on ikävänä todisteena Suomen syöpärekisterin tilasto, joka totuudenmukaisesti näyttää, missä tilanteessa tämän suhteen olemme.


Lähde: Suomen Syöpärekisteri


Nykypäivänä yli 30 000 suomalaista sairastuu vuosittain syöpään; tämä on aika paljon, eikö vaan? Ja sairastuneiden määrää kasvaa nopeasti. 

Olen itse tehnyt työtä hyvinvointini edistämiseksi jo noin 10 vuotta. Alkuun tein sitä pelkästään ravitsemuksellisin keinoin; söin kaikkien taiteen sääntöjen mukaista omalle keholleni sopivaa ruokaa ja käytin laadukkaita lisäravinteita - ja siitä huolimatta sairastuin noin pari kertaa vuodessa flunssaan. Havaintoni tästä oli siis se, että pelkkä terveellinen syöminen ei riitä pitämään hyvää immuniteettia yllä.

Havaitsin myös, että flunssani yleensä ajoittuivat hetkiin, kun olin tavallista enemmän stressaantunut - yleensä työperäisistä syistä. Tämän myötä aloin kiinnostua enenevässä määrin stressinhallintaan liittyvistä asioista. Nyt olen ravitsemuksen ohella pitänyt huolta stressin minimoinnista ja hallinnasta elämässäni jo lähes vuoden ajan, ja sinä aikana en ole sairastanut yhden yhtä flunssaa. Avain hyvään terveyteen ja immuniteettiin todellakin näyttää siis olevan stressinhallinnassa. 

Hälyyttävää tässä asiassa on se, että vaatimustaso niin työelämässä kuin perhe-elämässäkin nousee koko ajan ja sen vuoksi kärsimme stressistä enenevässä määrin. Tämän lisäksi myös muut epäedulliset elämäntavat ylläpitävät stressiä. Ja tämä kaikki ikävä kyllä ulottuu jo lapsiimmekin. Luin vähän aikaa sitten erään selvitystyön tuloksista, joiden mukaan nykyiset lukiolaiset ovat stressaantuneempia kuin vanhempansa. Tämä ikävä kyllä merkitsee sitä, että sairastuneiden määrä ei tulevaisuudessa tule pienentymään. 

Tarkoitukseni tämän blogipostauksen kirjoittamiselle ei ole vakavilla sairauksilla pelottelu, vaan herättely miettimään harmittomien pikkutulehdusten taustalla olevia syvällisempiä merkityksiä. Jos haluat alkaa tekemään asialle jotain omalla kohdallasi, niin tärkeintä on alkaa tasapainottamaan autonomista hermostoasi aktivoimalla stressiä ylläpitävän sympaattisen hermoston yliaktivaation vastapainoksi stressiä hillitsevää parasympaattista hermostoa. Autonomisen hermoston epätasapaino on perimmäinen syy sille, että oireilemme ja sairastelemme ja siksi terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn tulee lähteä hermoston tasapainotuksesta!