Yllättävät asiat stressaavat kehoasi ja mieltäsi - katso, mitä nämä asiat ovat ja miten voit niihin vaikuttaa

Aloitin useampi vuosi sitten parantamaan terveyttäni ravitsemuksen keinoin, mutta viime vuosina olen havahtunut huomaamaan, että pelkillä ruokavaliomuutoksilla mahdollisine lisäravinteineen ei pysty saavuttamaan riittävän hyvää terveyden- ja hyvinvoinnin tilaa. On siis olemassa jotain, joka on vielä terveellistä syömistäkin tärkeämpää - ja se jokin on STRESSIN HALLINTA!

Jos kehosi on stressin vallassa, ei todellakaan riitä, että kiinnität huomiota vain syömiseesi. Sitä paitsi stressin vallassa ruoka-aineriippuvuutesi (tai mikä muu tahansa riippuvuus) pääsevät täysin riistäytymään käsistä. Itse huomaan tämän nykyään selkeästi, kun kehoni ei enää ole jatkuvan stressin alaisena; satunnaisina stressikausina olen täysin sokeririippuvuuteni vietävissä ja stressittöminä aikoina (joita onneksi nykyään on suurin osa elämästäni) sokeri ei ole minkäänlainen ongelma.

Stressi aktivoi sympaattisen hermoston ja sen vaikutuksesta keho alkaa erittämään stressihormoneja, erityisesti kortisolia, adrenaliinia ja noradrenaliinia. Alkukantaisilla ihmisillä stressireaktio oli kehon puolustuskeino vaaratilanteessa; stressihormonien vaikutuksesta keho pystyi toimimaan räjähtävällä nopeudella ja auttoi näin pelastautumaan vaaratilanteesta. Tuolloin stressin aiheuttajat olivat väliaikaisia, nopeasti ohi meneviä, jolloin myös itse stressireaktio oli lyhytaikainen.

Nykyaikana stressiä aiheuttavat tekijät ovat täysin erilaisia ja monilta osin sellaisia, joiden emme edes tule ajatelleeksi aktivoivan sympaattista hermostoamme ja näin ylläpitävän jatkuvaa, usein kroonista, stressireaktiota kehossamme.

Useimmat meistä tunnistavat ainoastaan liiallisesta tekemisestä seuraavan jatkuvan kiireen aiheuttaman stressin sekä rankkojen elämäntilanteiden aiheuttaman emotionaalisen stressin. Näitä stressitekijöitä ei kannata vähätellä, vaan tehdä asioille aktiivisesti jotain stressaavan tilanteen laukaisemiseksi.

Tässä ei kuitenkaan todellakaan ole kaikki, mikä aiheuttaa stressiä kehossamme. Muita merkittäviä stressitekijöitä ovat mm. seuraavat:

1. Ylös alas sahaava verensokeri. Tähän stressitekijään pystyt vaikuttamaan terveellisen ruokavalion avulla, mutta se edellyttää samalla muiden stressitekijöiden hallintaa, jotta saat pidettyä mielihalusi kurissa. Ylös alas sahaavan verensokerin saat aikaiseksi syömällä pääasiassa nopeita hiilareita eli esim. lautasellisen sokerimuroja aamiaiseksi; ison annoksen pastaa lounaaksi; suklaata, pullaa ja muuta höttöhiilaria tai sokeripitoisia hedelmiä välipaloiksi jne. Verensokerin saat pidettyä tasaisena syömällä päivässä riittävän määrän proteiinipitoista ruokaa ja vaihtamalla höttöhiilarit täysjyvään. Kun syöt päivän mittaan säännöllisesti kunnollisia aterioita (aamiainen, lounas, päivällinen), verensokerisi pysyy huomattavasti tasaisempana. Tällöin saat minimoitua aterioiden välisen napostelun ja sen myötä erityisesti sokerinkulutuksesi pysyy hallinnassa. Sokeri ja puhdistetut valkoiset hiilihydraatit (vehnäjauho, valkoinen pasta ja riisi) ovat pahimpia verensokeritasojen heiluttelijoita, joten niiden kulutukseen täytyy ensimmäisenä kiinnittää huomiota!

2. Eläminen periaatteidesi vastaisesti. Oletko tietoinen, mitkä ovat elämääsi ohjaavia periaatteita? Jos et, niin nyt olisi hyvä hetki niiden määrittämiseksi. Tiedostamalla tilanteet, joissa joudut toimimaan periaatteidesi vastaisesti, auttavat sinua pääsemään paremmin stressin alkujuurille ja vaikuttamaan niihin. Voit joutua kohtaamaan periaatteittesi vastaisia tilanteita esim. työpaikalla, parisuhteessa sekä ystäviesi (niiden niin sanottujen ystävien) ja sukulaistesi keskuudessa. Jos arvoristiriidat aiheuttavat kohtuutonta stressiä, on hyvä miettiä, mitä niille voi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Aina se ei ole helppoa, tiedän sen kokemuksesta - mutta tiedän kokemuksesta myös sen, miten paljon tällaisten stressitekijöiden poistaminen elämästä helpottaa olotilaa!

3. Negatiivisuus. Omaa negatiivisuutta ei ole aina helppoa myöntää, saatikka sitten muuttaa sitä. Itse näin aikaisemmin asiat paljon negatiivisemmasta näkökulmasta kuin nykyään, mutta harjoituksen myötä olen oppinut ohjaamaan ajatuksiani tietoisesti myönteisempään suuntaan. Tässä auttaa esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjan päivittäinen pitäminen; se auttaa sinua tunnistamaan hyviä asioita elämässäsi. Sen jälkeen voit keskittyä ikävien asioiden sijasta enemmän näihin positiivisiin asioihin. Toisinaan negatiivisuuden kitkeminen omasta elämästä voi vaatia suurtakin elämäntaparemonttia ja negatiivisuutta ruokkivien asioiden ja ihmissuhteiden poistamista lähipiiristä. Ensiarvoisen tärkeää on tunnistaa ns. negatiiviset energiasyöpöt elämässäsi ja juosta niitä pakoon niin nopeasti kuin pystyt. Tämäkään ei aina ole helppoa, mutta ehdottomasti sen arvoista!

4. Kireä psoaslihas. Tämä on yksi niistä asioista, jonka vähiten tunnistetaan ylläpitävän kehon stressitilaa. Psoaslihas sijaitsee lantiossa ja se yhdistää ylävartalon alavartaloon. Se on useimmilla meillä liiallisen istumisen seurauksena lyhentynyt ja näin ollen ylläpitää jatkuvaa kroonista stressitilaa kehossa. Mietipä siis omaa lantiotasi; pystytkö esim. istumaan risti-istunnassa lattialla pidemmän aikaa? Psoaslihas sijaitsee syvällä lantiossa ja sen vuoksi sitä on hankala venyttää - onneksi tähän on kuitenkin omat keinonsa. Itselläni lantio on aina ollut todella jäykkä ja nyt aikuisiällä olen joutunut tekemään kovasti töitä sen avaamiseksi. Lantion avautumisen vaikutukset ovat massiiviset: se mm. tuo energiaa elämääsi, helpottaa ahdistus- ja masennusoireita ja kaiken tämän myötä parantaa uskoa itseesi. Lantiota kannattaa siis alkaa availemaan nyt, eikä vasta myöhemmin! Apuna tässä puuhassa ovat mm. jooga ja erilaiset muut lantiota venyttävät harjoitteet. Jos Sinulla on lapsia, suosittelen kiinnittämään huomiota heidän istumisen määräänsä nyt ja minimoimaan sitä, jotta he eivät joudu tulevaisuudessa taistelemaan samojen ongelmien kanssa kuin Sinä.

5. Riittämätön lepo ja uni. Väsymys jos mikä saa sympaattisen hermostosi pysymään aktiivisena ja stressitasot korkealla. Huonolaatuinen uni on usein monen tekijän summa, joten sen parantaminen ei aina ole helppoa. Taustalla ovat usein mieltä vaivaavien asioiden lisäksi mm. kehon epätasapainotilat (elintärkeiden vitamiinien, mineraalien (erityisesti magnesiumin) ja rasvahappojen puutokset) ja vääränlaiset iltarutiinit ennen nukkumaan menoa. Jos kärsit pahemmista uniongelmista, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ongelmien ratkaisemiseksi ennen kuin ne kasvavat liian massiivisiksi. Apua uniongelmiin saa myös joogasta, meditaatiosta ja hengitysharjoituksista, sillä ne aktivoivat sympaattisen (stressiä ylläpitävän) hermoston sijasta parasympaattista (stressiä hillitsevää) hermostoa.

Itse olen oppinut hallitsemaan omaa stressiäni juurikin joogan ja hengitysharjoitusten avulla, terveellistä ruokavaliota ja ulkoilua unohtamatta. Näiden ohella huolehdin, että ehdin nukkua riittävästi - mikä toki kaikenmaailman tekemisten ja pienten lasten aiheuttamassa hektisessä elämässä on toisinaan haastavaa. Jos unenlaatu on hyvä, se tilapäisesti kompensoi vähäisemmän unimäärän. Itse tarvitsen hyvän yöunen turvaamiseksi magnesiumia lisäravinteena; tämä kuvastaa sitä, miten suuri puutos kehossani on tästä elintärkeästä mineraalista. Se ei suinkaan kosketa ainoastaan itseäni, vaan on nykypäivänä tosi monen ongelma - usein sitä vaan ei tiedosteta.

Toivottavasti tämä kirjoitus auttaa sinua tunnistamaan stressinlähteitä omassa elämässäsi ja tekemään asioita stressin ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Stressi ja sen aikaansaama matala-asteinen tulehdus ovat #1 sairastuttaja, joten sille todellakin kannattaa tehdä jotain mieluummin ennemmin kuin myöhemmin! Tässä kohtaa on kuitenkin toki tärkeää muistaa, että olemassa on myös positiivista stressiä, joka ajaa meitä eteenpäin ja näin ollen on vain hyvä asia. Ikävä kyllä useimmiten stressistä puhuttaessa kyseessä on negatiivinen sairastuttava stressi eikä tämä hyvä positiivinen stressi.

 

Vaihda lämmin suihku kylmään - se takuulla kannattaa!

Olen aina ollut äärimmäisen viluinen ihminen ja sen vuoksi kertakaikkiaan rakastanut lämmintä suihkua! Viime vuoden marraskuun lopulla lähdin kuukaudeksi Intiaan joogaopettajakoulutukseen ja tiesin etukäteen, että siellä suihkusta tulee ainoastaan kylmää vettä. Pelkkä ajatuskin kylmästä suihkusta kauhistutti ja etukäteen arvelin, että selviän mistä tahansa muusta, mutta en tästä kylmästä suihkusta.

Toisin kuitenkin kävi. Viikkoa ennen Intiaan lähtöä päätin alkaa valmistelemaan itseäni tähän epämiellyttävältä tuntuvaan suihkukokemukseen. Aloitin siis päättäväisesti ottamaan lämpimän suihkun sijaan kylmän suihkun jo kotona ollessani. Ensimmäisellä ja vielä toisellakin kerralla tuntui, että henki salpautuu - mutta hengissä selvisin ja rohkeasti toistin tämän operaation ilta toisensa jälkeen (itse olen siis iltasuihkuihmisiä). Viikossa olin jo niin karaistunut, että matkaan lähtiessäni ajatus kylmästä suihkusta ei kauhistuttanut enää yhtään.

Vaihtaessani lämpimän suihkun kylmään huomasin saman tien tämän kylmän kokemuksen tuomat hyödyt kehossani ja olotilassani. Näitä hyötyjä ovat mm. seuraavat:

1. Kylmä vesi jättää ihon ihanan raikkaaksi ja pehmeäksi. Lämmin vesi kuivattaa ihoa, joten kun lakkaat altistamasta ihoasi sille, huomaat eron nopeasti - erityisen suuren eron huomasin jalkapohjieni ihossa.
2. Kylmä vesi saa veren kiertämään tehokkaasti, mistä on monia hyötyjä kehollesi. Vaikka suihkussa ollessa tuntuma on kylmä/viileä, valtaa lämpö kehon nopeasti suihkun jälkeen juurikin tämän tehostuneen verenkierron ansiosta.
3. Kylmä vesi tekee hyvää hiuksille ja päänahalle. Samoin kuin iho, myös hiukset tulevat ihanan pehmeiksi ja ilmaviksi. Lisääntynyt verenkierto päänahassa tuo hiusjuurille lisää ravinteita, minkä seurauksena hiukset kasvavat entistä hyvinvoivempina.  
4. Olotila on raikas ja virkistynyt (ei kuitenkaan sillä tavalla, että yöunet menisivät). Aamulla kylmällä vedellä suihkutellessa tämä hyöty korostuu, sillä on kiva aloittaa päivää raikkaasti. Tajusin jälkeen päin, että lämpimästä suihkusta tulee itse asiassa tunkkainen ja nuutunut olo, mikä tietenkään ei ole hyvä juttu.
5. Kylmän sietokyky paranee. Tästä on ollut itselleni valtava etu, sillä ennen hytisin kylmästä heti, kun sää vähänkin viileni. Nyt nautin ulkoilusta kylmälläkin säällä ihan eri tapaan kuin ennen.
6. Kylmä suihku säästää vettä, sillä kylmässä suihkussa ei tule oltua läheskään niin kauan kuin lämpimässä. Tämä vaikuttaa ajan myötä sähkölaskun suuruuteen, sillä veden lämmitys vie paljon energiaa - näin siis lompakkosikin kiittää.
7. Kylmä suihku on suuri ympäristöteko, sillä se ehkäisee turhaa energian kulutusta.

Veden ei tarvitse olla jääkylmää, vaan riittää, että se tuntuu ihollasi viileältä. Anna kehosi tottua tähän viileään veteen vähitellen: suihkuta ensin jalkaterät ja jalat, siirry sen jälkeen käsivarsiin, vähitellen rintakehään ja lopuksi selkäpuolelle. Tämän jälkeen pystyt olemaan suihkussa normaalisti aiheuttamatta shokkia kehollesi.

Hiukset kannattaa pestä eteen päin kumartuneena käyttäen hieman kylmempää vettä kuin keholle.

Jos olet lämpimän suihkun ystävä, kylmään suihkuun siirtyminen tuntuu aluksi vähän hankalalta - mutta näinhän se on minkä tahansa uuden asian suhteen. Veden viileyteen kuitenkin tottuu todella nopeasti ja vähän ajan kuluttua siitä oppii jopa nauttimaan. Suihkun jälkeen on ihana kietoutua lämpimään kylpytakkiin!

Testaa itse ja totea nämä hyödyt omassa kehossasi - lupaan, että se taatusti kannattaa! 

Kuinka paljon nestettä tulisi juoda päivässä?

Tämä kysymys tuntuu askarruttavan monia ja siihen annetaan mitä moninaisimpia vastauksia. Toiset neuvovat juomaan vähintään kolme litraa vettä päivässä, toiset taas puolitoista eli vain puolet edellisestä tai jopa tätäkin vähemmän. Ota tästä nyt sitten selvää, kuinka paljon sitä pitäisi oikeasti juoda :)

Vastauksen tähän(kin) kysymykseen antaa oma viisas kehosi - kuuntele siis sitä! Katso ensinnäkin sitä, minkä väristä pissaa pönttöön tulee: onko se tumman keltaista ja voimakkaalle haisevaa vai täysin haaleaa, lähes kuin vettä, vai jotain siltä väliltä. Tässäkin asiassa, kuten kaikessa muussakin elämässä, kultainen keskitie on paras. Tiedät juovasi riittävästi, kun pissasi on ns. normaalia eli ei liian voimakkaan keltaista, mutta ei liioin liian väritöntäkään. Tällöin sinun ei tarvitse ravata vessassa vähän väliä, mutta käyt vessassa päivän mittaan useammin kuin aamun jälkeen seuraavan kerran vasta illalla.

Kehosi nestetarve vaihtelee päivittäin riippuen säästä, aktiivisuudestasi ja syömästäsi ruoasta. Kuumalla säällä ja harrastaessasi hikiliikuntaa, kehostasi poistuu suurempi määrä nestettä hikoilun myötä - tällöin on sanomattakin selvää, että tarvitset tasaista nesteytystä pitkin päivää. Kylmänä päivänä sohvaperunana makoillessasi asia taas on päinvastoin. Jos taas syöt paljon nestettä sisältäviä kasviksia päivässä, on juomisen tarve pienempi; paljon lihaa ja muuta vähän nestettä sisältävää syötäessä päinvastoin juomisen tarve on suurempi.

Tärkeintä on siis löytää tasapaino kehoon tulevan ja siitä poistuvan nesteen määrässä. Kova jano ei saa tulla, vaan kehoa tulee nesteyttää ennen kuin se kärsii nestehukasta. Jos heräät yöllä tai yön jälkeen aamulla suu rutikuivana, on se merkki siitä, että olet edellisenä päivänä juonut liian vähän. Lisää tällöin juomasi nesteen määrää seuraavana päivänä.

Mitä sitten olisi hyvä juoda? Puhdas vesi on paras janojuoma. Hanasta tuleva vesi on sellaisenaan yleensä liian hapanta kehollemme, joten sen ph:ta on hyvä muuttaa emäksisempään suuntaan suodattamalla vesi. Suodattaminen poistaa vedestä myös epäpuhtauksia. Hyviä vedensuodatuskannuja ja vettä emäksöiviä suodattimia saa esim. AQVAlta. Jos olet niin onnekas, että saat raikasta lähdevettä tai puhdasta järvivettä lähistöltä, kannattaa sitä ehdottomasti juoda. Itse juon kesäisin mökillä järvivettä sellaisenaan, suodattamalla ensin mahdolliset epäpuhtaudet pois, mutta ilman keittämistä.

Vesi on hyvä juoda huoneen- tai kehonlämpöisenä, sillä kylmä vesi on shokki kehollemme, eikä sen vuoksi imeydy parhaalla mahdollisella tavalla. Ravintoloissa tarjoillaan lähes poikkeuksetta jäävettä ruokailun yhteydessä ja tämä, jos mikä on pahinta mahdollista ruoansulatuksellemme. Yleisesti ottaen vettä tulisi juoda ruokailun yhteydessä vain vähän ja ajoittaa runsaampi juominen ruokailujen välille. Tällöin emme laimenna vatsahappojamme, jolloin ne saavat hoitaa ruoansulatustyönsä kunnolla.

Hikoilun myötä kehosta poistuu runsaasti mineraaleja, joten veden sekaan on hyvä lisätä ripaus hyvälaatuista luonnonsuolaa (puhdistamatonta merisuolaa, ruususuolaa, kalaharin suolaa, tms.) mineraalivajetta paikkaamaan. Mineraaleilla rikastettu vesi pääsee myös paremmin imeytymään kehosi käyttöön. Hyviä juomia ovat myös erilaiset yrttiteet ja vihreä tee sekä kookosvesi.

Kahvi ja alkoholi poistavat kehosta nestettä, joten runsaammin niitä nauttiessasi vettä kannattaa juoda vastapainoksi enemmän. Myös runsas sokeripitoisten juomien nauttiminen saa kehosi nestetasapainon pois tolaltaan. Hiilihapotetut juomat, niin vedet kuin limutkin, happamoittavat kehoasi, eivätkä sen vuoksi ole kehosi suosimia juomia.

Kehossamme on vettä 50-70%, joten nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeä osa yleisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Muistathan siis tarkkailla ja kuunnella kehoasi, ja antaa sille nestettä juuri sen verran kuin se tarvitsee - liika on liikaa ja liian vähän ei ole riittävästi!

Viisi askelta hyvään terveyteen

Vuosi on taas vaihtunut ja monet meistä ovat jälleen tehneet itselleen lupauksia uudelle vuodelle. Usein lupaukset liittyvät tavalla tai toisella terveyden edistämiseen: luvataan kuntoilla enemmän, syödä terveellisemmin tai muuta vastaavaa.

 

Opiskelin Intiassa joogan opettamisen ohella joogafilosofiaa. Tämän filosofian mukaan hyvän terveydentilan saavuttaa seuraamalla elämässään viittä periaatetta. Kaikki viisi periaatetta ovat yhtä tärkeitä eli mitään ei voi jättää tekemättä, jos haluaa saavuttaa hyviä tuloksia. En ole koskaan mieltänyt itseäni erityisen filosofiseksi ihmiseksi, mutta täytyy myöntää, että nämä periaatteet osuvat hyvin yksiin oman nykyisen ajattelumaailmani kanssa.

Viisi periaatetta hyvän terveydentilan saavuttamiseksi ovat seuraavat:

1. Kunnollinen kuntoilu. Hyvän terveydentilan edellytys on, että liikutamme kehoamme. Joogafilosofian mukaisesti paras keino tähän on tietenkin jooga-asanoiden harjoittaminen. Tälle on myös järkiperäiset perusteet, sillä monet liikuntamuodot (kuten esim. juokseminen korkealla sykkeellä, rankka kuntosalitreenaaminen jne.) aiheuttavat kehossa hapetusstressiä ja sitä myötä matala-asteista tulehdusta ja ovat näin ollen pidemmän päälle terveydelle haitallisia, jos tulehdusta ei millään tavalla sammuteta. Joogaa sen sijaan tehdään pääosin matalalla sykkeellä kehoa kuunnellen (samalla kehoa ja mieltä kuitenkin haastaen), jolloin oksidatiivista stressiä ei pääse syntymään; tästä pitää huolen myös asanoiden väliset rentoutukset.

2. Kunnollinen ruokavalio. Jos harrastaa säännöllisesti terveyttä edistävää liikuntaa, mutta syö mitä sattuu, ei terveydellisesti hyvään tulokseen ole mahdollista päästä. Syömämme ruoan tulee olla sellaista, että kehomme pystyy sen hyväksymään ja imeyttämään ruoan sisältämät ravinteet. Lisäksi ruoan tulee olla sellaista, että sen sulattaminen ei vie keholtamme enemmän energiaa kuin sen syöminen. Syödyn ruoan tulee siis olla kevyttä ja helposti sulavaa, eli pääosin kasvisruokaa. Tärkeää on myös muistaa, että syömme kaikilla aisteillamme eli ruoan sulamisen kannalta olennaista on myös se, mitä kuulemme, näemme, haistamme ja tunnemme ruokaa syödessämme.

3. Kunnollinen hengittäminen. Hengittäminen tuo kehoomme happea ja samalla kuljettaa ulos kehon aineenvaihduntatuotteena syntynyttä hiilidioksidia. Hengittäminen tapahtuu automaattisesti eli äkkiseltään luulisi, että siinä ei pitäisi olla mitään vaikeaa ja että sitä ei voisi tehdä väärin. Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa meistä ei osaa hengittää oikein ja kunnolla. Sen sijaan, että käyttäisimme hengittämiseen hengityslihastamme eli palleaa, käytämme hengittämiseen pääosin apuhengityslihaksia. Silloin, kun hengitämme oikein palleaa käyttäen, vatsamme pullistuu, kun hengitämme sisään ja painuu sisään, kun hengitämme ulos. Seuraapa hetki omaa hengitystäsi, meneekö vatsasi näin? Apuhengityslihasten käytön vuoksi myös keuhkojemme kapasiteetti on turhan pieni, minkä vuoksi emme pysty käyttämään keuhkojamme tehokkaasti. Oikean hengitystekniikan oppimiseksi ja keuhkojen kapasiteetin kasvattamiseksi on hyvä tehdä säännöllisesti hengitysharjoituksia, joko yksistään tai osana joogaharjoitusta.

4. Kunnollinen rentoutuminen. Monet nykypäivän tekijät ylläpitävät kehossamme kroonista lihasten jännitystilaa, mikä tekee rentoutumisen vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Rentoutumisen tarkoituksena on antaa kaikille aisteillemme lepoa. Tämä on hektisessä maailmassamme äärimmäisen tärkeää, sillä usein aistimme ovat ylivirittyneet ja pitkään jatkuessaan tämä ylivirittyneisyys aiheuttaa terveysongelmia. Kehomme rentoutuu syvässä unessa ja sen vuoksi hyvää unta on syytä vaalia. Sen lisäksi myös päiväaikaan voi tehdä rentoutusharjoituksia. Jos rentoutuminen on Sinulle vaikeaa, yksi hyvä tapa harjoitella sitä on suolakellunta.

5. Positiivinen ajattelu ja keskittyminen. Ajattelulla on valtava vaikutus hyvinvointiimme ja siksi ajattelun laadulla on merkitystä. Jos ajattelemme positiivisia asioita, niitä myös todennäköisemmin alkaa tapahtua. Meditaatio on loistava tapa oppia hallitsemaan mieltä ja sitä myötä ajattelua. Meditaatiossa luomme hengitykseen keskittymällä yhteyden todelliseen itseemme. Kun tunnemme todellisen minämme ja sen tarpeet, pystymme vähitellen päästämään irti kaikesta tarpeettomasta, joka sitoo meitä negatiivisuuteen. Mitä enemmän keskitymme materialistisiin ja ulkoisiin asioihin, sitä suurempi ego meillä on ja sitä tyytymättömämpiä olemme. Todelliseen minään tutustuminen ei käy käden käänteessä, mutta kärsivällinen opettelu tuottaa lopulta tulosta! 

Olen jo itse aloittanut kaikkien näiden periaatteiden toteuttamisen elämässäni; tule sinäkin mukaan matkalle kohti tasapainoisempaa ja terveellisempää tulevaisuutta!