Aloitin useampi vuosi sitten parantamaan terveyttäni ravitsemuksen keinoin, mutta viime vuosina olen havahtunut huomaamaan, että pelkillä ruokavaliomuutoksilla mahdollisine lisäravinteineen ei pysty saavuttamaan riittävän hyvää terveyden- ja hyvinvoinnin tilaa. On siis olemassa jotain, joka on vielä terveellistä syömistäkin tärkeämpää - ja se jokin on STRESSIN HALLINTA!
Jos kehosi on stressin vallassa, ei todellakaan riitä, että kiinnität huomiota vain syömiseesi. Sitä paitsi stressin vallassa ruoka-aineriippuvuutesi (tai mikä muu tahansa riippuvuus) pääsevät täysin riistäytymään käsistä. Itse huomaan tämän nykyään selkeästi, kun kehoni ei enää ole jatkuvan stressin alaisena; satunnaisina stressikausina olen täysin sokeririippuvuuteni vietävissä ja stressittöminä aikoina (joita onneksi nykyään on suurin osa elämästäni) sokeri ei ole minkäänlainen ongelma.
Stressi aktivoi sympaattisen hermoston ja sen vaikutuksesta keho alkaa erittämään stressihormoneja, erityisesti kortisolia, adrenaliinia ja noradrenaliinia. Alkukantaisilla ihmisillä stressireaktio oli kehon puolustuskeino vaaratilanteessa; stressihormonien vaikutuksesta keho pystyi toimimaan räjähtävällä nopeudella ja auttoi näin pelastautumaan vaaratilanteesta. Tuolloin stressin aiheuttajat olivat väliaikaisia, nopeasti ohi meneviä, jolloin myös itse stressireaktio oli lyhytaikainen.
Nykyaikana stressiä aiheuttavat tekijät ovat täysin erilaisia ja monilta osin sellaisia, joiden emme edes tule ajatelleeksi aktivoivan sympaattista hermostoamme ja näin ylläpitävän jatkuvaa, usein kroonista, stressireaktiota kehossamme.
Useimmat meistä tunnistavat ainoastaan liiallisesta tekemisestä seuraavan jatkuvan kiireen aiheuttaman stressin sekä rankkojen elämäntilanteiden aiheuttaman emotionaalisen stressin. Näitä stressitekijöitä ei kannata vähätellä, vaan tehdä asioille aktiivisesti jotain stressaavan tilanteen laukaisemiseksi.
Tässä ei kuitenkaan todellakaan ole kaikki, mikä aiheuttaa stressiä kehossamme. Muita merkittäviä stressitekijöitä ovat mm. seuraavat:
1. Ylös alas sahaava verensokeri. Tähän stressitekijään pystyt vaikuttamaan terveellisen ruokavalion avulla, mutta se edellyttää samalla muiden stressitekijöiden hallintaa, jotta saat pidettyä mielihalusi kurissa. Ylös alas sahaavan verensokerin saat aikaiseksi syömällä pääasiassa nopeita hiilareita eli esim. lautasellisen sokerimuroja aamiaiseksi; ison annoksen pastaa lounaaksi; suklaata, pullaa ja muuta höttöhiilaria tai sokeripitoisia hedelmiä välipaloiksi jne. Verensokerin saat pidettyä tasaisena syömällä päivässä riittävän määrän proteiinipitoista ruokaa ja vaihtamalla höttöhiilarit täysjyvään. Kun syöt päivän mittaan säännöllisesti kunnollisia aterioita (aamiainen, lounas, päivällinen), verensokerisi pysyy huomattavasti tasaisempana. Tällöin saat minimoitua aterioiden välisen napostelun ja sen myötä erityisesti sokerinkulutuksesi pysyy hallinnassa. Sokeri ja puhdistetut valkoiset hiilihydraatit (vehnäjauho, valkoinen pasta ja riisi) ovat pahimpia verensokeritasojen heiluttelijoita, joten niiden kulutukseen täytyy ensimmäisenä kiinnittää huomiota!
2. Eläminen periaatteidesi vastaisesti. Oletko tietoinen, mitkä ovat elämääsi ohjaavia periaatteita? Jos et, niin nyt olisi hyvä hetki niiden määrittämiseksi. Tiedostamalla tilanteet, joissa joudut toimimaan periaatteidesi vastaisesti, auttavat sinua pääsemään paremmin stressin alkujuurille ja vaikuttamaan niihin. Voit joutua kohtaamaan periaatteittesi vastaisia tilanteita esim. työpaikalla, parisuhteessa sekä ystäviesi (niiden niin sanottujen ystävien) ja sukulaistesi keskuudessa. Jos arvoristiriidat aiheuttavat kohtuutonta stressiä, on hyvä miettiä, mitä niille voi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Aina se ei ole helppoa, tiedän sen kokemuksesta - mutta tiedän kokemuksesta myös sen, miten paljon tällaisten stressitekijöiden poistaminen elämästä helpottaa olotilaa!
3. Negatiivisuus. Omaa negatiivisuutta ei ole aina helppoa myöntää, saatikka sitten muuttaa sitä. Itse näin aikaisemmin asiat paljon negatiivisemmasta näkökulmasta kuin nykyään, mutta harjoituksen myötä olen oppinut ohjaamaan ajatuksiani tietoisesti myönteisempään suuntaan. Tässä auttaa esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjan päivittäinen pitäminen; se auttaa sinua tunnistamaan hyviä asioita elämässäsi. Sen jälkeen voit keskittyä ikävien asioiden sijasta enemmän näihin positiivisiin asioihin. Toisinaan negatiivisuuden kitkeminen omasta elämästä voi vaatia suurtakin elämäntaparemonttia ja negatiivisuutta ruokkivien asioiden ja ihmissuhteiden poistamista lähipiiristä. Ensiarvoisen tärkeää on tunnistaa ns. negatiiviset energiasyöpöt elämässäsi ja juosta niitä pakoon niin nopeasti kuin pystyt. Tämäkään ei aina ole helppoa, mutta ehdottomasti sen arvoista!
4. Kireä psoaslihas. Tämä on yksi niistä asioista, jonka vähiten tunnistetaan ylläpitävän kehon stressitilaa. Psoaslihas sijaitsee lantiossa ja se yhdistää ylävartalon alavartaloon. Se on useimmilla meillä liiallisen istumisen seurauksena lyhentynyt ja näin ollen ylläpitää jatkuvaa kroonista stressitilaa kehossa. Mietipä siis omaa lantiotasi; pystytkö esim. istumaan risti-istunnassa lattialla pidemmän aikaa? Psoaslihas sijaitsee syvällä lantiossa ja sen vuoksi sitä on hankala venyttää - onneksi tähän on kuitenkin omat keinonsa. Itselläni lantio on aina ollut todella jäykkä ja nyt aikuisiällä olen joutunut tekemään kovasti töitä sen avaamiseksi. Lantion avautumisen vaikutukset ovat massiiviset: se mm. tuo energiaa elämääsi, helpottaa ahdistus- ja masennusoireita ja kaiken tämän myötä parantaa uskoa itseesi. Lantiota kannattaa siis alkaa availemaan nyt, eikä vasta myöhemmin! Apuna tässä puuhassa ovat mm. jooga ja erilaiset muut lantiota venyttävät harjoitteet. Jos Sinulla on lapsia, suosittelen kiinnittämään huomiota heidän istumisen määräänsä nyt ja minimoimaan sitä, jotta he eivät joudu tulevaisuudessa taistelemaan samojen ongelmien kanssa kuin Sinä.
5. Riittämätön lepo ja uni. Väsymys jos mikä saa sympaattisen hermostosi pysymään aktiivisena ja stressitasot korkealla. Huonolaatuinen uni on usein monen tekijän summa, joten sen parantaminen ei aina ole helppoa. Taustalla ovat usein mieltä vaivaavien asioiden lisäksi mm. kehon epätasapainotilat (elintärkeiden vitamiinien, mineraalien (erityisesti magnesiumin) ja rasvahappojen puutokset) ja vääränlaiset iltarutiinit ennen nukkumaan menoa. Jos kärsit pahemmista uniongelmista, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ongelmien ratkaisemiseksi ennen kuin ne kasvavat liian massiivisiksi. Apua uniongelmiin saa myös joogasta, meditaatiosta ja hengitysharjoituksista, sillä ne aktivoivat sympaattisen (stressiä ylläpitävän) hermoston sijasta parasympaattista (stressiä hillitsevää) hermostoa.
Itse olen oppinut hallitsemaan omaa stressiäni juurikin joogan ja hengitysharjoitusten avulla, terveellistä ruokavaliota ja ulkoilua unohtamatta. Näiden ohella huolehdin, että ehdin nukkua riittävästi - mikä toki kaikenmaailman tekemisten ja pienten lasten aiheuttamassa hektisessä elämässä on toisinaan haastavaa. Jos unenlaatu on hyvä, se tilapäisesti kompensoi vähäisemmän unimäärän. Itse tarvitsen hyvän yöunen turvaamiseksi magnesiumia lisäravinteena; tämä kuvastaa sitä, miten suuri puutos kehossani on tästä elintärkeästä mineraalista. Se ei suinkaan kosketa ainoastaan itseäni, vaan on nykypäivänä tosi monen ongelma - usein sitä vaan ei tiedosteta.
Toivottavasti tämä kirjoitus auttaa sinua tunnistamaan stressinlähteitä omassa elämässäsi ja tekemään asioita stressin ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Stressi ja sen aikaansaama matala-asteinen tulehdus ovat #1 sairastuttaja, joten sille todellakin kannattaa tehdä jotain mieluummin ennemmin kuin myöhemmin! Tässä kohtaa on kuitenkin toki tärkeää muistaa, että olemassa on myös positiivista stressiä, joka ajaa meitä eteenpäin ja näin ollen on vain hyvä asia. Ikävä kyllä useimmiten stressistä puhuttaessa kyseessä on negatiivinen sairastuttava stressi eikä tämä hyvä positiivinen stressi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti