tiistai 4. heinäkuuta 2017

Hyvät vastaan pahat bakteerit - kummat ovat voitolla sinun suolistossasi?


Puhuttaessa bakteereista usein ensimmäisenä mieleen tulee jotain terveydelle haitallista; jotain, jota vastaan täytyy puolustautua antibiooteilla ja desinfioivilla puhdistusaineilla. Tämä näkemys on kuitenkin kaukana todellisuudesta, sillä suurin osa bakteereista on terveydellemme hyödyllisiä, jopa elintärkeitä. Bakteereita on kaikkialla ympärillämme ja erityisen paljon niitä on sisällämme, erityisesti suolistossamme. Suolistossamme asustaa miljardeittain bakteereita, jotka edustavat erilaisia kantoja: toiset ovat hyviä, terveyttämme edistäviä ja toiset huonoja, terveydellemme haitallisia. Sinä itse määrität sen, kummat ovat suolistossasi voitolla: hyvät vai pahat.

Suolistomme bakreerikantaan epäedullisesti vaikuttavia tekijöitä ovat erityisesti:

  • antibiootit, sillä ne tappavat suolistosta taudinaiheuttajabakteerien lisäksi kaikki hyvätkin, terveyttämme ja kehomme puolustuskykyä ylläpitävät bakteerit,
  • kemikaalit, joita saamme kehoomme mm. syömämme ruoan, juomamme veden, hengittämämme ilman ja iholle laittamiemme tuotteiden kautta,
  • stressi, niin ulkoinen kuin sisäinenkin,
  • ruokavalio, joka sisältää liian paljon sokeria, valkoviljaa sekä punaista lihaa ja toisaalta liian vähän kasviksista ja täysjyvästä saatavaa kuitua, hyviä rasvoja ja hyvälaatuista proteiinia.



Suoliton hyvää bakteerikantaa voi tukea mm. näillä yksinkertaisilla keinoilla:

  • Käytä antibiootteja harkiten, ainoastaan silloin, kun niiden käyttö on ehdottoman tarpeellista ja tue antibioottikuurin aikana suolistosi bakteerikantaa probioottisin valmistein.
  • Syö probioottisia ruokia, kuten pastöroimatonta hapankaalia ja muita hapatettuja vihanneksia tai misokeittoa mahdollisimman usein.
  • Huolehdi riittävästä kuidun saannista; kuitua saat erityisesti kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä täysjyvästä.
  • Oleskele luonnossa ja koskettele maaperän aineksia, sillä ne sisältävät paljon terveydellesi hyödyllisiä bakteereja.
  • Älä ole ylihygieeninen eli unohda kaikenlaiset desinfioivat aineet ja liiallinen puunaus; liiallinen hygienia yhdistetään mm. lasten lisääntyneeseen allergiaan.
  • Minimoi sokeripitoisten ja valkoista vehnää sisältävien ruoka-aineiden syöminen; huomioi piilosokeri ja sokeripitoiset juomat, sillä niistä saat huomaamattasi valtavat määrät sokeria.
  • Jos syöt lihaa, vaihda punainen liha vaaleaan lihaan ja erityisesti kalaan.
  • Sisällytä ruokavalioosi prebioottisia ruoka-aineita, sillä ne ruokkivat suolistosi hyvää bakteeristoa; prebioottisia ruoka-aineita ovat mm. sipulit, jotka tulisi mieluiten syödä raakana (valkosipuli, keltasipuli, punasipuli, purjo), maa- ja latva-artisokka, parsa, raa'ahko banaani, linssit ja pavut. Sisällytä vaikkapa tuoresalaattiisi raakaa sipulia ja lisää valkosipuli vasta valmiiseen ruokaan.
  • Suodata juomavetesi, sillä jopa täällä meillä Suomessa hanavedestä löytyy lääkejäämiä; hyviä suodatuskannuja saat mm. täältä.
  • Pyri poistamaan elämästäsi stressiä aiheuttavat tekijät ja opettele hallitsemaan stressiä; meditoi, joogaa, liiku luonnossa, tee mukavia asioita, vaali hyviä ihmissuhteita jne.
  • Huolehdi hyvien rasvojen saannista; syö avokadoa, lorauta salaattiisi luomulaatuista oliiviöljyä ja huolehdi omega-3 rasvahappojen päivittäisestä saannista sisällyttämällä ruokavalioosi vaikkapa chia- tai pellavansiemeniä tai ottamalla kalaöljyä ravintolisänä.
  • Syö mahdollisuuksien mukaan luomu- tai muuten puhtaaksi osoitettua ruokaa välttääksesi ruoan sisältämiä torjunta-aineita ym. haitallisia kemikaaleja; syö luomulaatuiset juurekset ja hedelmät kuorineen, sillä kuoret sisältävät hyviä maitohappobakteereja.
  • Mieti, mitä laitat ihollesi; nykyisin tarjolla on paljon luonnonmukaisia hygienia- ja ihonhoitotuotteita ja meikkejä.
  • Puhdista kotisi ja pese pyykkisi luonnonmukaisilla pesuaineilla.

Lista ei varmastikaan ole kaiken kattava, mutta ottamalla käyttöön edes osan  näistä keinoista pääset erinomaisesti alkuun. Suoliston hyvän bakteerikannan tukemiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä tutkimuksin on osoitettu, että huono bakteerikanta on yhteyksissä mm. masennukseen, diabetekseen ja muistisairauksiin. Huonot suolistobakteerit rikkovat suoliston pintaa aiheuttaen 'vuotavaa suolta' ja sitä kautta autoimmuunisairauksia. Puhumattakaan suoliston mädättäjäbakteerien tuottamista myrkyistä, jotka kuormittavat maksaa ja lisäävät näin kehon matala-asteista tulehdusta.

Suoliston huonon bakteerikannan vaikutukset ovat siis todella moniulotteiset, joten hyvän bakteerikannan tukeminen kannattaa mieluiten aloittaa hyvissä ajoin, ennen kuin terveysongelmia ilmenee. Myöhäistä se ei tietenkään ole siinäkään vaiheessa, kun vaivoja ja sairauksia on jo ehtinyt syntymään - päinvastoin, hyvän bakteerikannan tukeminen kannattaa ottaa osaksi muuta hoitoa.

Näillä vinkeillä siis kohti terveellisempää tulevaisuutta :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti