Valmista itse hapankaalia suolistosi terveydeksi

Suolistossamme asustaa painoltaan noin parin kilon verran bakteereja, joita on lukuisia erilaisia. Nämä bakteerit pitkälti määrittävät olemmeko terveitä vai sairaita riippuen siitä, onko suolistossa vallalla hyvät vai pahat bakteerit.

Aikaisemmassa blogipostauksessani listasin monia keinoja, joilla voit tukea suolistosi terveyttä edistävää hyvää bakteerikantaa. Yksi hyvä keino on hapatettujen ruokien syöminen; näistä yleisin on hapankaali.

Useimmissa kaupassa myytävissä hapankaaleissa on se vika, että ne on pastöroituja. Pastörointi tehdään kuumentamalla elintarviketta noin 85 asteeseen ja on sanomattakin selvää, että hapatetuissa kasviksissa olevat terveelliset maitohappobakteerit eivät selviä noin korkeasta lämpötilasta hengissä. Kaiken kaikkiaan on siis järjetöntä ensin tuottaa hyviä bakteereja hapattamalla ja sen jälkeen tuhota ne pastöroimalla. Sääntö numero 1 on siis: älä osta pastöroitua hapankaalia.

Kun tämän säännön pitää mielessä, kaventuu kaupan hapankaalivalikoima todella pieneksi. Yksi pastöroimaton hapankaali, jota itsekin silloin tällöin ostan, on Rasilaisen hapankaali. Sitä on onneksi aika hyvin kaupoissa saatavilla. Tässäkin tuotteessa ongelmana on kuitenkin se, että me kuluttajat emme yhtään tiedä, kuinka kauan hapankaalia on hapatettu. Tämä on olennainen kysymys siinä mielessä, että mitä kauemmin kasviksia hapattaa, sen enemmän niihin tulee maitohappobakteereja. Näin ollen sääntö numero 2 on: syö mahdollisimman pitkään hapatettuja kasviksia.

Kun molemmat nämä säännöt ottaa huomioon, tulee aika äkkiä siihen lopputulokseen, että parempi valmistaa hapankaalinsa itse. Kuulostaa hankalalta ja pitkältä prosessilta, mutta sitä se ei todellakaan ole – ainakaan hankaluuden suhteen. Kunnollinen hapattaminen tottakai vie aikaa, mutta se ei kuitenkaan vaadi sinulta sen enempää työtä kuin lyhytkestoinen hapatus. Hapankaalin valmistus on todella helppoa, joten kokeile ihmeessä sinäkin! Teet näin suuren palveluksen suolistollesi ja tätä myötä koko kehollesi – siis kun säännöllisesti syöt valmistamaasi hapankaalia J

Miten tätä terveysherkkua sitten valmistetaan. Tässä sinulle yksinkertaiset step-by-step –ohjeet:

1.      Käytä hyväkuntoista kaalia, poista mahdolliset huonompi kuntoiset uloimmat lehdet. Voit laittaa kaalin sekaan myös esim. porkkanaa väriä ja makua tuomaan. Käytä tällöin mieluiten luomuporkkanoita, jolloin niitä ei tarvitse kuoria ja näin ollen kuorissa luonnostaan olevat maitohappobakteerit pääsevät tehostamaan hapatusta.

2.      Pilko kaali terävällä veitsellä todella ohuiksi suikaleiksi. Käyttäessäsi lisänä porkkanaa, raasta porkkana karkeaksi raasteeksi.

 

3.      Laita kaikki kasvikset isoon kulhoon ja ripottele niiden päälle 1 rkl hyvälaatuista hienoa luonnonsuolaa (puhdistamatonta merisuolaa, ruususuolaa, kalaharin suolaa tms) per kasviskilo. Sekoita suola kasviksiin kunnolla, jotta sitä on kasviksissa kauttaaltaan.

 

4.      Anna kasviksien suolaantua noin 15 minuutin ajan. Tällä välin desinfioi hapankaalin valmistuksessa käyttämäsi lasipurkit kuumalla vedellä (täytä lasipurkit kiehuvan kuumalla vedellä hetkeksi ja kaada sitten vesi pois ja anna purkkien jäähtyä; muista desinfioida myös purkkien kannet).

 

5.      Kun kasvikset ovat suolan avulla vettyneet, ala puristella niistä ylimääräinen neste pois yksi nyrkillinen kerrallaan. Laita puristellut kasvikset suoraan lasipurkkiin ja painele nyrkilläsi tiiviisti lasipurkin pohjalle. Laita puristeltuja kasviksia tiiviisti lasipurkkiin niin paljon, että purkista täyttyy noin ¾:aa.

 

 

 

 

6.       Lopuksi täytä loppuosa purkista kasviksista irronneella nesteellä; nestettä saa olla purkki piripintaan täynnä. Jos puristeltu neste ei riitä, voit täydentää sitä kädenlämpöiseksi lämmitetyllä vedellä (jonka mielellään tulisi olla suodatettua, mutta ei ole välttämätöntä).

 

 

7.       Sulje purkki kannella ja siirrä se lämpöiseen paikkaan. Oma hapatuspaikkani on lattialämmityksellä varustetun kylpyhuoneemme nurkkaus. Lattian tai muun alustan likaantumisen ehkäisemiseksi laita lasipurkin alle lautanen; itse olen oppinut tämän kantapään kautta siivottuani likaista lattiaa parikin kertaa J Purkkiin kehittyy painetta, joka työntää nestettä purkista ulos. Paineen poistamiseksi purkin kantta täytyy parin päivän ajan avata kerran päivässä; tarkista tässä yhteydessä, että kasvikset ovat edelleen täysin nesteen peitossa (tämä on tärkeää homehtumisen estämiseksi, tarvittaessa lisää kädenlämpöistä vettä). Tämän jälkeen voit antaa purkin olla rauhassa lämpimässä paikassaan viikon ajan.

8.       Viikon jälkeen siirrä purkki normaaliin huoneenlämpöön, jolloin kasvisten hapattuminen jatkuu vähän hitaampaan tahtiin. Jatka hapattamista vielä mielellään 2-3 viikon ajan. Tämän jälkeen hapankaali on valmista nautittavaksi. Säilytä valmista hapankaalia jääkaapissa, jolloin hapattuminen pysähtyy. 

Hapankaalin onnistumisen kannalta on tärkeää, että hapatettavat kasvikset ovat koko ajan hapettomassa tilassa nesteen alla. Pidä siis huoli, että purkki on koko ajan täynnä nestettä! Valmiin hapankaalin tulee tuoksua raikkaan happamalta; jos siinä on pistävä haju, se on mennyt pilalle. Ja hometta oikein valmistetussa hapankaalissa ei tule olla ollenkaan.

Jos et ole tottunut syömään hapatettuja kasviksia, voi niiden maku ensi alkuun tuntua oudolta. Makuun kannattaa kuitenkin totutella, sillä hapankaali tekee todella hyvää suolistollesi ja terveydellesi; varsinkin näin syksy- ja talviaikaan, kun tuoreita kotimaisia kasviksia (ja erityisesti villivihanneksia!) on huonosti saatavilla.

Sisällytä ruokalusikallinen hapankaalia jokaiseen ateriaasi ja kroppasi kiittää!

Vahvista vastustuskykyäsi tällä superjuomalla

Tämä blogipostaus on todennäköisesti kauhistus täysin vegaaneille 😊 Suosittelen siitä huolimatta vegaanejakin lukemaan postauksen loppuun, sillä tämä sisältää terveyden ylläpitämisen ja palauttamisen kannalta arvokasta asiaa!

Superjuoma on luuliemi!

Metsästyskausi on nyt meneillään ja koska eläimiä joka tapauksessa tapetaan (mikä on itsellenikin varsin epämieluinen ajatus), on niiden ravinteikkaimmat osat, eli luut, hyvä ottaa hyötykäyttöön. Normaalistihan luut ovat metsästäjille teurasjätettä, joka pääosin kuopataan maahan. Tästä syystä johtuen luita saa maksutta niin paljon kuin haluaa, kunhan vaan on yhteydet johonkin metsästystä harrastavaan henkilöön. Meillä tällainen henkilö on mieheni työtoveri.

Luuliemiä ovat haudutelleet jo kaukaiset esi-isämme, joten terveyspiireissä nykyään suuren suosion saavuttanut terveysjuoma ei ole uuden uusi keksintö. Luut, ja erityisesti luuydin, sisältävät suuren määrän arvokkaita ravintoaineita, jotka vapautuvat haudutettaessa luita miedolla lämmöllä pitkäaikaisesti, 1-2 vuorokautta. Luuliemen terveyttä edistäviä ainesosia ovat erityisesti gelatiini, kollageeni, eri aminohapot kuten proliini, glysiini ja arginiini, sekä eri mineraalit kuten kalsium, fosfori, magnesium ja kalium.

Luuliemi on helposti sulavaa, mikä edesauttaa ravinteiden imeytymistä. Tämän vuoksi se päivittäin nautittuna toimii erittäin hyvin myös huonompaan kuntoon päässeen kehon eheyttäjänä.

Luuliemellä on tutkitusti monia eri terveysvaikutuksia:

• Luuliemen sisältämä gelatiini ja kollageeni vahvistaa suoliston kuntoa, mikä luo terveyttä edistäville suolistobakteereille hyvän alustan elää; tällä on laajat vaikutukset koko hyvinvointiimme.
• Vahvempi suolisto on yhtä kuin vahvempi vastustuskyky eli luulientä päivittäin nauttimalla pidät flunssat ja muut pöpöjen aiheuttamat taudit loitolla.
• Gelatiini ja kollageeni pitävät ihon, hiukset ja kynnet terveinä ja hyvinvoivina. Sanotaan, että iho on suoliston peili eli näin ollen terve suolisto heijastuu myös ulospäin.
• Gelatiini on myös nivelten rakennusainetta eli luuliemi auttaa pitämään nivelemme joustavina ja terveinä; luuliemen on mm. todettu helpottavan nivelrikon oireita.
• Luuliemi edistää sisältämiensä mineraalien avulla maksan toimintaa ja näin ollen tehostaa kehon puhdistautumista ympäristömyrkyistä ja muista kehon kuona-aineista.
• Maksan toimintaa tukemalla luuliemi hillitsee kehossa kytevää matala-asteista tulehdusta, joka on kaikkien sairauksien ja vaivojen perimmäinen syy.

Luuliemen laatu on suoraan verrannollinen raaka-aineena käytettyjen luiden laatuun. Tämän vuoksi luiden tulisi olla peräisin joko luonnonmukaisesti kasvatetuista elämistä tai mieluiten riistäeläimistä.

Ja sitten, miten tätä ihmejuomaa valmistetaan... Se on helppoa ja yksinkertaista.

• Lataa iso kattila (parempi hauduttaa lientä kerralla isompi määrä) täyteen luita ja kaada sekaan raikasta vettä sen verran, että luut juuri ja juuri peittyvät.
• Lorauta sekaan muutama ruokalusikallinen omenaviinietikkaa, sillä se edistää ravinteiden irtoamista luista.
• Lämmitä vesi kiehumispisteeseen ja alenna sen jälkeen lämpö haudutusasteelle (oman lieteni asteikolla tämä on 1-2).
• Tässä vaiheessa veden pinnalle nousee vaahtoa, joka kannattaa mahdollisimman tarkasti kauhalla poistaa.
• Laita kansi päälle, ja anna liemen hiljalleen hautua vähintään vuorokauden, isoilla luilla mielellään kaksi vuorokautta.
• Poista valmiista liemestä luut ja kaada se siivilän läpi.
• Liemi on rasvaista ja kylmennettäessä rasva jähmettyy liemen pinnalle; älä missään tapauksessa heitä tätä rasvaa pois, sillä se on peräisin luuytimestä ja on täynnä arvokkaita ravintoaineita.
• Käytä liemi muutaman päivän sisällä tai pakasta annosrasioissa myöhempää käyttöä varten.

Luulientä voi käyttää moneen tarkoitukseen. Alla muutama käyttötarkoitus:

• Valmista luuliemestä herkullinen keittoliemi lisäämällä siihen mausteeksi esim. inkivääriä, kurkumaa, luonnonmukaista suolaa, mustapippuria, yrttejä ja valkosipulia; voit juoda tämän herkullisen liemen myös sellaisenaan.
• Käytä luulientä misokeiton pohjana, jolloin samanaikaisesti korjaat suolistoa ja istutat sinne hyviä bakteereja terveyttäsi edistämään.
• Korvaa osa kurkumalatten nesteestä luuliemellä.  
• Kypsennä kvinoa ja täysjyväriisi luuliemessä.
• Lorauta luulientä smoothiesi joukkoon.
• jne. jne.

Ei muuta kuin kattilat porisemaan ja suoliston kunnostus alulle, niin tulevana talvena

et ole flunssapöpöjen armoilla!

Viisi syytä popsia pihlajanmarjoja suuhusi ulkona kulkiessasi

Pihlajanmarjoja on tänä vuonna niin runsaasti, että niiden näkemistä ympäristössä ei oikein pysty välttämään. Tässä sinulle viisi syytä, miksi pysähtyisit pihlajan juurelle hetkeksi ja popsisit suuhusi marjoja, joita yleisesti pidetään lähinnä lintujen ruokana.

1. Pihlajanmarja on vitamiinipommi, jota saa luonnosta ilmaiseksi niin paljon kuin haluaa.

2. Pihlajanmarjat sisältävät paljon C-vitamiinia; jo muutamasta marjasta päivässä saat sellaisen määrän C-vitamiinia, joka auttaa pitämään flunssaa loitolla.

3. Pihlajanmarjat sisältävät paljon karoteenia, joka on tärkeä antioksidantti; se mm. lisää elimistön puolustuskykyä ja auttaa hillitsemään matala-asteista tulehdusta kehossa.

4. Pihlajanmarjat sisältävät paljon magnesiumia, joka on keholle elintärkeä mineraali; magnesium on osallisena yli 300 kehon entsyymireaktiossa, mikä kuvastaa sen tärkeyttä. Useimmat meistä kärsivät magnesiumin puutteesta, joten pihlajanmarjojen popsiminen on yksi helppo keino ehkäistä ja hoitaa tätä puutosta.

5. Pihjalanmarjoista saa paljon kuitua, mikä edistää vatsasi normaalia toimintaa.

Pihlajanmarjoja kannattaa myös säilöä talven varalle. Hyviä säilöntätapoja ovat mm. pakastaminen ja kuivaaminen. Pakastemarjoja on helppo heittää vaikkapa smoothien sekaan ja kuivattuja marjoja voi syödä myslin seassa soija- tai tavallisen jugurtin kanssa.

Merkittävin syy, miksi me ihmiset emme käytä pihlajanmarjoja ravinnoksemme, on niiden kitkerä maku. Kitkeryys kuitenkin vaihtelee pihlajalajikkeesta toiseen ja näitä lajikkeita on monta. Tästä johtuen marjojen maku voi poiketa suurestikin puusta toiseen; kannattaa siis maistella useamman puun marjoja. Marjojen pakastaminen vähentää kitkeryyttä.

Jos et ole tottunut maistelemaan pihlajanmarjoja, niin nyt jos koskaan kannattaa laajentaa makumaailmaansa näillä vitamiinipommeilla, sillä nyt niitä riittää!

Suurta herkkua oman tai vieraan puun omenista

Ostin pari vuotta sitten ison hyötykasvikuivurin uhkuen intoa ryhtyä sienten kuivatukseen. Kuivatinkin niitä hetimmiten vähäsen, mutta koska se tuntui vievän niin paljon aikaa, into lopahti ja kuivuri hautautui varaston perukoille pölyttymään ja uutta käyttötarkoitusta odottamaan...

Ja se käyttötarkoitus on nyt löytynyt... Ensimmäistä kertää elämässäni omistan omia isoja omenapuita, jotka tuottavat valtavan määrän herkullisia omenia. Annamme omenia sinne tänne ja olemme itse yrittäneet hyödyntää niitä mitä monimaisimmilla tavoilla. Gluteenitonta omppupiirakkaa on jo leivottu kyllästymiseen asti, ja puristettu raikasta tuoremehua, kokeiltu raakakakun raaka-aineena, syöty sellaisenaan vatsat täyteen jne jne. Ja sitten mieleeni pälkähti se kaikista herkullisin omenien säilöntätapa: kuivaaminen. Nyt on kuivuri kaivettu varaston pölyjen keskeltä esiin ja se tuottaa meidän perheelle herkkuja lähes yötä päivää :)

Kuivatut omppurenkaat on kuin karkkia - jopa meidän muksujenkin mielestä! Kun ne kuivattaa matalassa lämpötilassa (alle 45 astetta), omenien kaikki huipputerveelliset entsyymit ja muut ravintoaineet säilyvät tuhoutumatta. Tällöin on sanomattakin selvää, että tämän terveellisemmäksi karkki ei voi enää tulla - lapsetkin voi päästää karkkipurkille ilman rajoituksia.

Omenien kuivattaminen on helppoa, mutta vaatii tietenkin vähän työtä - ja on ehdottomasti kaiken vaivan arvoista! Kuivattamiseen ei välttämättä tarvitse hyötykasvikuivuria, mutta jos sellaiseen haluaa investoida, on se tietenkin suuri apu. Tällöin omenat kuivuvat tasaisessa lämpötilassa mahdollisimman nopeasti, jolloin ravinto-aineet säilyvät parhaiten. Muita mahdollisia kuivauspaikkoja ovat esim. saunan lauteet, lattialämmityksellä varustettu kylpyhuoneen lattia, jääkaapin päällinen tai mikä tahansa muu paikka, mikä on suht lämmin ja jossa ilma kiertää.

Ja miten näitä herkkuja sitten valmistetaan. Tässäpä siihen yksinkertainen ohje:

1. Puhdista omenat, poista omenporalla siemenet ja leikkaa terävällä veitsellä mahdollisimman ohuiksi kiekoiksi (paksuus n. 3mm). Mitä ohuemmiksi kiekoiksi omenan leikkaat, sitä nopeammin ne kuivuvat. Jos tiedät, että omenoiden pintaa ei ole käsitelty, niitä ei tarvitse kuoria.

2. Omenakiekot tummuvat ilman vaikutuksesta nopeasti; jos haluat niiden säilyvän vaaleina, kasta kiekot sitruunamehussa heti leikkaamisen jälkeen. Sitruunamehun sijasta voit kastaa kiekot veden ja omenaviinietikan seokseen (n. 1/2 l vettä + 1 rkl omenaviinietikkaa). Kumpaakin kokeilleena olen havainnut, että sitruunamehu on omenien valkaisussa tehokkaampaa.

3. Lado omenakiekot rinnakkain kuivurin ritilöille tai esim. leivinpaperin päälle, jos kuivatat muualla kuin hyötykasvikuivurissa. Älä laita kiekkoja päällekkäin, sillä se hidastaa kuivumista.

4. Omenat ovat nyt valmiita kuivatukseen. Kuivausaika riippuu olennaisesti siitä, missä ja millä kuivatat. Omassa kuivurissani pystyy säätämään lämpötilaa ja asettamaan ajan, joten olen valinnut lämpötilaksi 40 astetta ja ajaksi 9 tuntia. Kuivurissani on 10 kuivausritilää päällekkäin ja parhaimman kuivaustuloksen aikaansaamiseksi vaihtelen ritilöiden paikkaa kuvatuksen aikana, sillä alimmilla tasoilla kuivatus on tehokkaampaa kuin keski- ja ylätasoilla.

5. 'Omenakarkit' ovat valmiita, kun niiden pinta on täysin kuiva, eikä enää tahmea. Omena ei kuivu korpuksi, vaan kuivatuksen jälkeenkin omenakiekot ovat taipuisia.

Varoituksen sana: nämä herkut vievät kielen mennessään ja niihin koukuttuu helposti :) Mutta hyvä uutinen on, että se ei haittaa mitään - uutta satsia vaan tulemaan, niin eivät herkut pääse loppumaan kesken!

Ja taas voit herkutella hyvällä omallatunnolla!

Stressi kuluttaa kehollesi elintärkeää magnesiumia - näin saat tankattua sitä luonnollisesti

Havahduin huomaamaan muutaman viikon työstressikauden päätteeksi, että stressi oli kuluttanut kehoni magnesiumvarastot liian alhaisiksi. Tämä siis siitäkin huolimatta, vaikka söin terveellisesti. Olen tiennyt pidemmän aikaa, että stressi lisää magnesiumin tarvetta, mutta yllätys oli kuinka paljon. Magnesium on elintärkeä mineraali lukuisille elintoiminnoille, joten sen puute on syytä ottaa vakavasti.

Huomasin itse magnesiumin puutteeni näistä merkeistä:

• olin väsynyt hyvinkin nukutun yön jälkeen
• kärsin päänsärystä, mikä on viime vuosina ollut itselleni todella harvinaista
• lihakseni olivat jäykät
• pohkeeni kramppasivat joogatunnilla.

Magnesiumin puute lisää pidemmällä aikavälillä mm. sydän- ja verisuonitautien sekä osteoporoosin riskiä. Nopeasti ilmeneviä vaikutuksia väsymyksen, päänsäryn ja lihasten kramppailun lisäksi ovat mm. vatsan heikentynyt toiminta ja univaikeudet.

Aloin tietenkin heti ongelman havaittuani ottamaan selvää, mistä saisin magnesiumia mahdollisimman paljon luonnollisella tavalla. Yksi hyvä tapa on tankata magnesiumia ihon kautta epsom-suolakylvyssä lillumalla; lisätietoa tästä löydät aikaisemmasta blogikirjoituksestani. Hyviä magnesiumin lähteitä ravinnossa ovat:

• pähkinät ja siemenet (erityisesti mantelit), jotka on hyvä ensin aktivoida ravinteiden tehokkaamman imeytymisen turvaamiseksi
• tumman vihreät kasvikset, kuten lehtikaali, parsakaali, pinaatti, nokkonen
• avokado
• banaani
• monet marjat, kuten tyrni, lakka, mustaherukka, vadelma, mansikka, pihlajanmarja sekä erityisesti ruusunmarja
• kaakao ja sitä runsaasti sisältävä tumma suklaa; syö siis hyvällä omallatunnolla suklaata, kunhan se on mahdollisimman tummaa!
• soijajugurtti, ym. soijatuotteet, jotka on parasta syödä luomulaatuisina
• täysjyvävilja
• kala ja muut merenelävät

Raakakakut, joita rakastan leipoa, ovat itseasiassa loistavia magnesiumin lähteitä - yksi syy siis lisää syödä niitä hyvällä omallatunnolla :)

Kaikista paras on tietenkin välttää stressiä, jotta magnesiumin tarve ei ole niin valtavan suuri. Tämä on kuitenkin monissa tapauksissa helpommin sanottu kuin tehty. Jos et pysty poistamaan stressin aiheuttajaa elämästäsi, on tärkeää oppia hallitsemaan sitä. Aikaisemmassa blogipostauksessani olen listannut 15 keinoa, joilla stressiä voi hallita. Kullanarvoisena lisänä on säännöllinen jooga-, mindfulness- ja/tai meditaatioharjoitus.

Paljon magnesiumia sisältävää Epsom-suolaa voi kylpemisen lisäksi nauttia kevyesti suolattuna juomavetenä. Juon itse pari kertaa päivässä noin puoli litraa kehonlämpöistä vettä, johon lisään pari hyppysellistä epsom-suolaa.

Tässä oma eilinen paljon magnesiumia sisältävä ruokavalioni:

• aamiainen: iso kupillinen epsom-suolalla maustettua vettä, täysjyväkaurasta keitetty puuro marjojen kera, marjasmoothie, jossa lisäksi soijajugurttia ja chia-siemeniä, pala herkullista raakakakkua
• lounas: paljon tummanvihreitä kasviksia ja avokadoa sisältävä katkarapusalaatti (olin aikaisemmin jonkin aikaa täysin vegaani, mutta nyt olen lisännyt ruokavaliooni kalaa ja muita mereneläviä)
• päivällinen: täysjyväriisipasta tomaattikasviskastikkeella + paljon salaattia
• iltapala: smoothie, jossa banaania, mansikoita, soijajugurttia ja raakakaakaojauhetta. 

Miksi KAKKA on terveytesi paras indikaattori?

Pidämme yleensä nämä 'kakkajutut' omina henkilökohtaisina asioinamme, mutta koska asia on terveytemme kannalta niin tärkeä, uskaltaudun nostamaan asian julkisesti esille :D Itselleni on ravitsemusasioihin perehtymisen jälkeen ollut päivän selvää, että kiinnitän huomiota siihen, miten usein ja missä muodossa syöty ruoka tulee peräpäästä ulos.

Tämän ovat oppineet myös pienet lapseni. Alkuun äiti riensi aina katsomaan, minkälainen tuotos pienokaisilta tuli pönttöön. Ja nyt, kun toimitus hoituu omatoimisemmin, ovat lapset oppineet itse raportoimaan kakkansa laadusta - tämä on siis meillä täysin normaalia :)

Kurkkaatko sinä pönttöön päätynyttä tuotostasi?

Ruoansulatuksellamme on kaksi tärkeää tehtävää: 1) imeyttää ravinteita syödystä ruoasta ja 2) poistaa kuonat kehosta ulosteen muodossa. Jos ruoansulatus toimii tehokkaasti, on vessanpönttöön päätyvä aines priimatavaraa ja kuonat poistuvat kehostasi tehokkaasti. Laadukkaan kakan tunnistaa näistä merkeistä:

• Se ei juurikaan haise.
• Se on koostumukseltaan tasaisen kiinteää: ei siis kokkareista, papanamaista, eikä liian löysää.
• Se on väriltään vaalean/suklaan ruskeaa.
• Se tulee ulos ponnistelematta, säännöllisesti vähintään kerran päivässä, mieluiten aamulla pian heräämisen jälkeen.
• Se ei sisällä sulamattomia ruoanpalasia.

Onko oma tuotoksesi useimmiten tällaista? Jos ei ole, niin se on merkki siitä, että ruoansulatuksesi ei toimi optimaalisella tavalla. Kehosi on tällöin  epätasapainotilassa ja se heijastuu ennen pitkää yleiseen terveydentilaasi ilmeten mitä erilaisimpina terveys-/hyvinvointiongelmina.

Kakkasi kertoo siis suoraan, millä tolalla kehosi ja sitä myötä terveydentilasi on - jo kauan ennen kuin mahdollisia vakavampia terveysongelmia alkaa ilmetä. Jos siis kärsit toistuvasti ummetuksesta tai ripulista, kakkasi on epänormaalin väristä, haisee pahalle ja/tai sisältää sulamatonta ruokaa, kannattaa nämä kehosi viestit ottaa tosissaan ja selvittää, mistä ne johtuvat.

Suurimpia syitä ruoansulatuksen huonoon toimintaan ovat toistuva kehollesi sopimattoman ruoan syöminen, stressi ja kehon toimintaa haittaavat kemikaalit. Ongelmat voivat korjautua jotain pientä tekijää muuttamalla, mutta useimmissa tapauksissa ne vaativat suurempaa elämäntaparemonttia.

Kärsin itse suurimman osan elämästäni ummetuksesta, ajoittain todella pahastakin sellaisesta. Ja se puolestaan heijastui mm. ihoni kuntoon, vireystilaani ja mielialaani. Pohjimmainen syy ruoansulatusongelmiini oli liian vähäisessä vatsahappojen määrässä, minkä myötä syömäni ruoka suli vajavaisesti. Ravinteet eivät tällöin päässeet imeytymään kehoni käyttöön, minkä vuoksi kärsin vitamiini- ja hivenainepuutoksista ja vajavaisesti sulanut ruoka päätyi paksusuoleeni ruokkimaan huonoja suolistobakteereja, jotka puolestaan tuottivat kehooni myrkkyjä, jotka kuonaannuttivat kehoani entisestään ja kuormittivat maksaani.

Syyt näihin ongelmiin saivat alkunsa jo kauan aikaa sitten lapsuudessani, jolloin söin mm. sokeria enemmän kuin laki sallii ja kärsin jatkuvasta perhetilanteen aiheuttamasta stressistä. Tilanteen korjaantuminen on vaatinut paljon työtä, mm. täydellistä ruokavalioremonttia, kemikaalialtistuksen vähentämistä, stressinhallinnan opettelua ja ennen kaikkea lapsuuden traumojen käsittelyä, jossa erityisesti jooga eri muodoissaan on ollut suureksi avuksi. Nyt, kun vatsani toimii säännöllisesti ongelmitta, osaan todella arvostaa sitä ja ymmärrän, miten valtava merkitys sen toimimattomuudella on ollut hyvinvointiini!

Jos oma kakkasi viestii ongelmista, kannattaa tilannetta lähteä hetimmiten korjaamaan stressinhallinnan ja ruokavaliomuutosten keinoin. Jos et omatoimisin keinoin saa helpotusta tilanteeseen tai ruoansulatusongelmasi ovat pahoja, kannattaa hakea apua funktionaalisen ravitsemuksen asiantuntijalta ja aloittaa mielenhallintaa edistävä harrastus, esim. jooga, mindfulness tai meditaatio. Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa korjaamaan asiaa, mutta ennemmin (ennen vakavampien terveysongelmien syntymistä) on tässäkin asiassa paljon parempi kuin myöhemmin.

Laitetaan siis kakka-asiat kuntoon ja nautitaan terveemmästä elämästä :)

Raakakakkujen kuningatar esittäytyy - vadelmaa ja suklaata, mmmm...

Viileä kesä ei ole ollut meikäläisen lämpöä rakastavan unelmien täyttymys, mutta on sillä ollut hyvätkin puolensa. Yksi näistä hyvistä puolista on ehdottomasti se, että syyskuussa voi vielä poimia metsävadelmia, jotka vielä vaan maistuvat omilta makoisilta itseltään - tämä on aika ennen kuulumatonta, eikö vaan?!

 

Metsävadelmat ovat ihania sellaisenaan tuoreeltaan naposteltavaksi, mutta sen lisäksi ne taipuvat monenlaiseksi muuksikin herkuksi. Ne sopivat oivallisesti makunsa puolesta yhteen suklaan kanssa, joten loihdin tästä makuparista taivaallisen ihanan raakakakun, joka mielestäni ansaitsee tulla kutsutuksi RAAKAKAKKUJEN KUNINGATTAREKSI! Tämä kuuluu ehdottomasti samaan sarjaan kuin aikaisemmin suuren suosion saanut minttu-suklaaraakakakkuni - tätä kannattaa siis kerralla tehdä iso kakku, sillä pienestä tulee vain kiukkuiseksi :D Meillä kakkua oli perheeni lisäksi maistelemassa siskoni ja puolet kakusta hävisi parempiin suihin saman tien, hyvää siis oli!

Vadelma-suklaaraakakakku ( iso kakku, Ø 23cm )

 

 

Pohja:

 

4 dl manteleita (vähintään 2 tuntia vedessä liotettuna)

2 dl kookoshiutaleita

6 tuoretta pehmeää taatelia
1 rkl raakakaakaojauhetta

ripaus hyvälaatuista luonnonsuolaa

Täyte:

6 dl cashewpähkinöitä (vähintään tunnin vedessä liotettuna)
3 dl kookoskermaa

5 rkl hunajaa (tai agavesiirappia tms.)
2 dl sulaa kaakaovoita (voit korvata osittain tai kokonaan kookosöljyllä)

1 limen mehu
3 dl tuoreita/pakastettuja vadelmia

4 rkl raakakaakaojauhetta
ripaus hyvälaatuista luonnonsuolaa
 

 

Aloita raakakakun valmistus pohjamassan valmistuksesta. Laita ensin mantelit, kookoshiutaleet, suola ja raakakaakaojauhe blenderiin ja jauha ne hienoksi. Lisää taatelit ja sekoita kaikki pohjan ainekset sekaisin. Painele massa irtopohjavuoan (jossa mielellään silikoniset reunat) pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Laita vuoka pakastimeen täytteen valmistamisen ajaksi ja puhdista blenderin kulho. 

 

Laita kaakaovoi pienessä kulhossa vesihauteeseen sulamaan (kuumaa vettä sisältävän kattilan päälle kulho, jossa kaakaovoi sulaa pikkuhiljaa; älä kuumenna liikaa, jotta kaakaovoin arvokkaat ravintoaineet eivät tuhoudu).

 

Valmista perustäyte: laita blenderiin liotetut cashewpähkinät, kookoskerma ja hunaja ja sekoita silkkiseksi massaksi. Erottele tässä vaiheessa noin 1/3 massasta toiseen astiaan suklaakerrosta varten. Lisää blenderiin jääneen massan sekaan limen mehu ja sekoita kunnolla. Lisää lopuksi seokseen blenderin käydessä ohuena nauhana noin 2/3 sulatetusta kaakovoista. Kaada valmiin täytemassan sekaan tuoreet/pakastetut vadelmat ja nostele ne taikinalastalla täytemassan sekaan - älä tässä vaiheessa sekoita enää blenderillä, sillä vadelmien tulee olla täytteessä kokonaisina. Kaada vadelmainen massa kakun pohjakerroksen päälle ja laita takaisin pakastimeen.

 

Valmista lopuksi suklaakerros. Pese blenderin kulho ja laita syrjään laitetut 1/3 täytemassasta puhtaaseen kulhoon. Lisää joukkoon raakakaakaojauhe ja ripaus suolaa. Sekoita tasaisen ruskeaksi massaksi. Lisää lopuksi seokseen blenderin käydessä ohuena nauhana loput sulatetusta kaakovoista. Odota sen aikaa, että kakun vadelmainen kerros on hieman jähmettynyt pakastimessa ja kaada sen jälkeen suklaakerros vadelmakerroksen päälle. Laita takaisin pakastimeen ja anna koko kakun jähmettyä kohmeiseksi.

 

Suussa sulavan herkullinen raakakakku on nyt valmista herkuteltavaksi. Valmis kakku säilyy jääkaapissa noin viikon ajan.

 

 

Nautinnollisia herkkuhetkiä!